Päijät-Hämeen kuntien kasvihuonekaasupäästöt jatkaneet laskua

Syynä päästövähennyksiin ei ole niinkään kulutustottumusten muutos kuin tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen sekä Suomessa että ulkomailla.

Päijät-Hämeen kuntien päästöjen kehitys on ollut kansallisen trendin mukaisesti laskeva. Tieto selviää Suomen ympäristökeskuksen kunnille ja maakunnille vuosittain toteuttamasta päästölaskennasta. Kulutuksen kokonaispäästöt olivat vuonna 2019 keskimäärin 9,7 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2e) asukasta kohti. Päijät-Häme sijoittuu päästövertailussa suunnilleen puoliväliin. Tuloksiin vaikuttavat alueelliset tekijät, kuten maantieteelliset ja rakenteelliset ominaisuudet, sääolosuhteet sekä kaukolämmön tuotannon energiavalinnat.

Kulutuksen vaikutus ilmastopäästöihin

Lahtelaisten kulutusperäiset kokonaispäästöt olivat vuonna 2019 10 CO2e asukasta kohti, mikä on hieman maakunnan keskiarvon yläpuolella. Sekä Lahdessa että Päijät-Hämeessä suurin osa päästöistä aiheutui kotitalouksien kulutuksesta. Kotitalouksien päästöistä asumisen osuus on 28 % ja liikkumisen 26 %, mutta myös ruoan, palveluiden ja tavaroiden osuudet olivat merkittäviä. Kuntien hankintojen ja investointien osuus päästöistä oli pienempi. Kunnan hankinnoista suurimman osan päästöistä aiheutti palvelujen osto, erityisesti asiakaspalveluostot.

Kulutuksella on merkittävä vaikutus ilmastopäästöihin ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen, ja päästöjen vähentämisessä tarvitaan niin kuntien kuin kuntalaistenkin yhteistyötä. Kulutuksen päästöjen laskenta on kuitenkin monimutkaisempaa kuin tuotantoperusteisten päästöjen laskenta, ja menetelmät kehittyvät edelleen. Tutkijat ennustavat, että päästöt tulevat pienenemään merkittävästi tulevissa laskennoissa, erityisesti energiasektorin puhdistumisen myötä niin kotimaassa kuin ulkomailla.

– Lahden kaupunki on ollut mukana kehittämässä vaihtoehtoista, maksullista Kulma-laskentaa, jota käytämme pääasiassa kulutuksemme päästöjen seurannassa. Sen sijaan Syken laskennat ovat maksuttomia ja ne on tuotettu kaikille Suomen kunnille. Tämä tekee kuntien välisestä vertailusta helpompaa ja tuo laskennat kaikkien kuntien saataville, kertoo ympäristökoordinaattori Laura Matkala.