Suunnitelmassa esitetyt palveluverkkomuutokset ajoittuvat useille vuosille. Arviot muutosten yksikkökohtaisista toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista tarkentuvat vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä, investointiohjelmassa sekä hankesuunnitelmissa.
– Esimerkiksi keskustassa tulee tehtäväksi erillispäätös Harjun koulun sijoittumisesta ja samassa yhteydessä osa alueen päiväkotiratkaisusta eli rakennetaanko entisen Tiirismaan koulun paikalle keskustaan monitoimitalo, kertoo Lahden kaupungilta vastuualuejohtaja Lassi Kilponen.
Esi- ja perusopetuksen kokoaminen monitoimitaloihin mahdollistaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyön, joustavat opetusjärjestelyt ja vähentää erillisten nivelvaiheiden määrää lasten palveluiden kokonaisuudessa. Samoin nuorisopalveluiden peruslinjauksen mukaan alueelliset nuorisotilat sijoitetaan koulujen ja monitoimitalojen yhteyteen aina kun se vain mahdollista on. Näin luovutaan huonokuntoisista kiinteistöistä ja tehostetaan tilankäyttöä.
– Varhaiskasvatuspalvelujen osalta investointitarvetta ovat ylläpitäneet päiväkotien vanhenevat ja peruskorjausta tarvitsevat tilat sekä perhepäivähoitopaikkojen väheneminen, toteaa kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Mika Harju.
– Samalla kun luovutaan käytöstä pois jäävistä yksiköistä, palveluverkkosuunnitelman mukaisesti peruskorjataan tai uudisrakennetaan palveluverkossa säilyviä yksiköitä.
Perusopetuksen järjestäminen laajemmissa palvelukokonaisuuksissa, yhtenäisissä peruskouluissa, monitoimitaloissa ja uudistetuissa oppimisympäristöissä tukee uusien opetussuunnitelmien mukaista toimintakulttuuria. Koulujen saavutettavuus ja koulumatkojen turvallisuus ovat kuitenkin hyvällä tasolla esitetyistä muutoksista huolimatta.
– Suunnitelmassa esitetään erilaisia vaihtoehtoja muun muassa Kasakkamäen tai Villähteen koulujen osalta. Vaihtoehtoratkaisujen linjauksia tehdään erillispäätöksinä v. 2022 sekä suunnitelmavuosina 2023–2024, Kilponen toteaa.
Suunnitelman käsittelystä ja palautteista
– Syksyn kuluessa palveluverkkosuunnitelmaa on viimeistelty. Saadut kehittämisehdotukset on käyty läpi ja tehty mittava vaikutusten ennakkoarviointi. Kilposen mukaan suunnitelma todella kiinnosti kuntalaisia.
– Toukokuun kolmessa alueittain järjestetyssä verkkoasukasillassa osallistujia oli kaikkiaan yli 350 ja keskustelu oli vilkasta. Asukaskyselyyn vastauksia tuli reilut 230 ja lausuntoja kuutisenkymmentä, Kilponen jatkaa.
Kilponen kertoo, että lausunnoissa ja asukasilloissa nousi huoli joistakin muutoksista.
– Nastolan alueella sekä Riihelässä korostui lähipalveluiden säilyminen omalla asuinalueella. Pohjoisella alueella puhuttivat Myllypohjan monitoimitalon sijoituspaikka, Kivijärven koulun jatkomahdollisuudet sekä nuorisotilat ja keskustassa nuorisotilojen sijoittuminen sekä Kariston tilojen riittävyys. Osassa lausuntoja otettiin kantaa jo päätettyihin palveluverkon muutoksiin, mutta niitä ei ole huomioitu tämän suunnitelman valmistelussa eikä vaikutusten ennakkoarvioinnissa.
Palveluverkkotyön lähtökohdat
Lasten ja nuorten palveluita koskeva suunnitelma tarjoaa lähinäkymän tiedossa olevista muutoksista. Yksittäisiä palvelupisteitä koskevia päätösesityksiä tehdään osana pitkän tähtäimen palveluiden suunnittelua ja yleiskaavatyön kokonaiskuvaa.
Koulujen, päiväkotien ja nuorisopalvelujen palvelurakennesuunnittelua tehdään yhteistyössä väestökehityksen, yleiskaavan, palvelutarpeen, tilojen yhteiskäytön sekä muuntojoustavuuden lähtökohdista.
Palveluverkkosuunnitelman valmistelussa ovat painottuneet seuraavat peruslähtökohdat:
- Lasten ja nuorten kannalta palveluverkko-, yleiskaava- ja kaupunkisuunnittelu nivoutuvat kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmaan. Tärkeänä nähdään koulutilojen saavutettavuus kävellen, pyöräillen tai bussilla sekä tilojen monipuolinen, joustava hyödyntäminen ja pitkät aukioloajat.
- Esi- ja perusopetusta kootaan yhteisiin tiloihin, tilankäyttöä tehostetaan ja monitoimitalot kokoavat eri toimijoita saman katon alle. Toimintakulttuurien uudistamisella tuetaan lasten ehyttä koulupolkua.
- Palveluiden sähköistyessä lasten ja nuorten palvelut ovat jatkossakin niitä palveluita, joilla on fyysinen palvelupaikka. Tavoitteena on lisäksi tuottaa hyvinvointi- ja sivistyspalveluja yhdessä lähellä toisiaan nykyisten monitoimitalotoimintojen tapaan.
- Lapsiystävällisen kaupunkiympäristön avaintekijä on se, miten lapset pystyvät liikkumaan omaehtoisesti ja miten vanhemmat uskaltavat päästää lapsensa liikkumaan itsenäisesti. Tähän vaikuttaa etäisyyden lisäksi turvallisuus ja viihtyisyys.
Valmistelu- ja päätösprosessista
Palveluverkkosuunnitelman taustaa, tavoitteita ja valmisteluvaihetta on esitelty uuden sivistyslautakunnan varsinaisille ja varajäsenille seminaarissa 23.9.2021. Sivistyslautakunnan jäsenillä on ollut myös mahdollisuus saada vastauksia suunnitelmassa askarruttaviin kysymyksiin. Keväällä asiaa esiteltiin myös muun muassa edellisen kauden sivistyslautakunnalle, konserni- ja tilajaostolle ja saatiin lausunto nuorisovaltuustolta.
5.10.2021 päätettäväksi esitettävä palveluverkkosuunnitelma on luettavissa kaupungin lahti.fi/palveluverkko -sivulla, samoin kevään 2021 aluekohtaiset esittelymateriaalit ja yhteenvedot asukasiltojen keskeisistä keskustelukysymyksistä.
Sivistyslautakunta käsittelee palveluverkkoesitystä kokouksessaan 5.10.2021.
Lisätiedot
Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue
vastuualuejohtaja Lassi Kilponen, puh. 044 716 1328
lahti.fi/palveluverkko
Lasten ja nuorten palveluverkkosuunnitelma 5.10.2021, pdf
Linkki sivistyslautakunnan kokouksen 5.10.2021 esityslistaan