Rakennusalan kiertotalous vaatii asennemuutosta ja rohkeita avauksia

Teksti: Sami Turunen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuus ei olisi voinut olla sopivammassa paikassa kuin pari vuotta sitten remontoidulla Lahden kaupungintalolla.

“Saneerauksessa syntyneestä rakennusjätteestä saatiin hyötykäyttöön 99 prosenttia”, muistutti tilaisuuden avannut kaupungin elinvoimajohtaja Elina Laavi.

“Se on hyvä esimerkki Suomen johtavalta ympäristökaupungilta, jossa ympäristötyön ja kasvun tavoitteet ovat tasapainossa. Kaupungistuminen edetessä ja päästöjen kasvaessa maailmassa tarvitaan edelläkävijöitä ratkomaan ongelmia. Edelläkävijät pärjäävät aina.”

Ympäristökoordinaattori Jenni Rahkonen esitteli tilaisuuteen osallistuneille alan toimijoille kaupungin kiertotalouden tiekarttaa: Lahti haluaa olla vuonna 2030 hiilineutraali sekä luontopositiivinen eli tavoitteena on, että luonto ja sen monimuotoisuus vahvistuu. Lahti haluaa myös olla jätteetön vuonna 2050.

Tavoitteet ovat kovia, mutta Lahti on hyvällä tiellä.

“Tiekartassa on kiertotaloutta edistäviä toimia ja yksi niistä on kaupungin henkilöstön hankintaosaamisen kehittäminen. Lahti on vahvasti myös mukana erilaisissa kiertotalouden verkostoissa.”

Rakennusala on valtava päästölähde

Osastopäällikkö Minna Pirilä suunnittelu- ja konsulttiyritys AFRYstä muistutti, että 90 prosenttia maailman luontokadosta ja vesipulasta aiheutuu luonnonvarojen käytöstä ja prosessoinnista.

“Vuonna 2050 merissä on ennustettu olevan enemmän muovia kuin kaloja. Kuivuus, tulvat ja myrskyt eivät ole vain muun maailman riesoja, vaan Suomessakin yleistyviä ilmiöitä”, hän luetteli vaikutuksia.

Pirilä kertoi, että rakennusalan osuus kasvihuonepäästöistä ja energiankulutuksesta on kolmannes. Suomessa kierrätysmateriaalien osuus käytetyistä materiaaleista on myös matala (2,4 %) verrattuna keskimäärin Euroopan maihin (11 %).

Myös Lahden hiilineutraalin rakentamisen asiantuntija Sanna Partinen muistutti, että rakennusala on kaukana hiilineutraaliudesta. “Rakennukset puretaan meillä keskimäärin 43 vuoden iässä. Se on kestämätöntä.”

Partinen peräänkuulutti alalle resurssiviisautta: Kunnosta ja hyödynnä jo olemassa olevaa. Korjaaminen on edullisempaa kuin uudisrakentaminen ja se tuottaa vähemmän päästöjä.

Kaupungillakin on kiinteistöissään paljon tyhjää tilaa, koska väestön palvelutarpeet muuttuvat.

“Pitäisi miettiä, sopeutuvatko ihminen ja toiminnot vanhoihin rakennuksiin vai onko pakko rakentaa aina uutta?”

LUT käynnistää uutta rakennusalan koulutusta

Vaikka tilaisuudessa luettiin madonlukuja, vahva viesti oli, että uusilla ajattelutavoilla päästään kohti parempaa. Muutos vaatii yhteistyötä ja sitkeyttä sekä mahdollisuuksien näkemistä.

Kiertotaloutta on opeteltava yhdessä, ja Lahdessa myös oppilaitokset ovat vahvasti mukana. LUT-yliopistolla on alkamassa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelma vuonna 2027. Se kouluttaa tulevia osaajia hallitsemaan yhä enemmän suuria kokonaisuuksia.

LUTin kasvujohtaja Petri Ajon mukaan rakennettu ympäristö kerää, tuottaa, käyttää, varastoi, jakaa ja jalostaa tulevaisuudessa niin energiaa, materiaa kuin informaatiota.

“Yliopiston tehtävä on ajatella kauas tulevaisuuteen. Rakentamisen murros tuo ainutlaatuisia mahdollisuuksia rohkeille suunnannäyttäjille.”

Ajon mukaan rakennusyrityksissä on monenlaista suhtautumista kiertotalouteen.

“Ala on perinteinen ja konservatiivinenkin, mutta meillä on myös paljon startup-henkistä toimintaa ja liikkeelle lähteviä innovaatioita. Niiden vastaanotto on ollut kannustavaa ja kysyntää riittää.”

Vaikka hiilineutraaliustavoitteilla on kiire ja LUTinkin koulutus alkaa vasta parin vuoden päästä, Ajo ei ole huolissaan.

“Me emme aloita tyhjästä. Olemme tehneet pohjatyötä jo monta vuotta kouluttamalla ajattelijoita näihin asioihin.”

Nuoriso haluaa betonin kiertoon

Betonin osuus kaikesta rakennusmateriaalista on 72 prosenttia ja betonin raaka-aineen, sementin valmistus on pahimpia ilmastopäästäjiä. Siksi betonin uudelleenkäyttö on välttämätöntä.

Metropoliassa rakennustekniikan insinööriksi opiskeleva Tiina Lahtinen on tehnyt opinnäytetyönään selvitystä purkubetonin uusiokäytöstä.

“Suomessa syntyy purkubetonia vuodessa 1,5,–2,5 miljoonaa tonnia, ja sitä voisi hyvin käyttää esimerkiksi teollisuushallien lattioissa, perustuksissa, tierakentamisessa ja muussa infrassa. Tarvitaan selkeämpiä ohjeita, parempaa lajittelua ja tietoisuuden lisäämistä.”

Lahtisen mukaan tarvitaan ennen kaikkea brändityötä – sitä, että jätteen sijaan aletaan puhua uusiomateriaalista.

“Kun sanaa brändätään sitkeästi ja käytetään säännöllisesti, se menee tietoisuuteen, vähän kuin soittolistojen korvamatobiisit.”

Muutos on hidasta, mutta nuoret vievät kiertotalousajattelua määrätietoisesti työmaille.

“Minulla on paljon opiskelukavereita työmaainsinööreinä ja -mestareina. Heidän kauttaan kierrätys ja lajittelu menee työmaille yhä vahvemmin. Nuoriso näyttää tässä suuntaa.”

Kiinteistöjen kunnossapidolla iso rooli

Tilaisuuden paneelikeskustelussa pohdittiin, miten pirstaleisista haasteista päästään kohti kokonaisratkaisuja.  Keskustelussa nousi vahvasti esille tiedolla johtaminen: miten monimutkaistuvassa maailmassa mitattua tietoa pystytään yhdistelemään, analysoimaan ja käyttämään päätöksenteon tukena yhä paremmin.

Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Hanna Koskela muistutti, että Suomen kansallisuusvarallisuudesta iso osa on 90 000 taloyhtiössä.

“Kiertotalous ei toteudu, jos kiinteistöjä ei pidetä kunnossa suunnitelmallisesti. Siksi pitää varmistaa, että taloyhtiöiden hallituksiin, sinne ruohonjuuritasolle, saadaan osaamista. Esimerkiksi energiatehokkuushankkeisiin pitää ottaa mukaan vahvasti kunnollista asiantuntemusta.”

Avoin tiedonkulku alan eri toimijoiden kesken on myös avainasemassa. LUTin Petri Ajo kehui, miten yritysyhteistyö toimii Lahdessa.

“Olemme järjestelmällisesti murtaneet raja-aitoja. Jopa meillä yliopiston sisällä kauppatieteilijät ja tutkijat puhuvat nykyisin toisilleen”, hän  nauratti yleisöä.

Kiertotalous voi kehittyä nopeastikin

Rakennusalan kiertotaloudella on hyviä mahdollisuuksia, kun asenteet ja ymmärrys saadaan kohdalleen. Tilaisuuden alustajat ja osallistujat olivat sitä mieltä, että Lahdessa tekeminen on helppoa. Osaamista, yrityksiä ja teknologiaa löytyy, tarvitaan vain hyvää vuoropuhelua.

“Koska Suomen pitää olla 2035 hiilineutraali, se tuo meille valtavasti mahdollisuuksia”, sanoi tilaisuutta juontanut  AFRYn strategia- ja kestävyysjohtaja Katja Soini.

Hän katselee Lahden tekemistä Helsingin suunnasta ja on sitä mieltä, että Lahdessa osataan sitoutuminen pitkäjänteiseen tekemiseen.

“Hyvä esimerkki on Vesijärven kunnostus. Se alkoi 1990-luvulla ja nyt järvi on saatu hienoon kuntoon. Lahti on sopivan kokoinen paikka, jossa ei olla siilouduttu omiin poteroihin. Täällä on helppo soittaa kelle tahansa.”

Tekemistä kuitenkin on paljon. Nyt pitää alkaa tehdä.

“Hiilineutraalius kymmenen vuoden päästä on toisaalta lyhyt aika, mutta kun lähdetään liikkeelle, asiat voivat muuttua yllättävänkin nopeasti – katsotaan vaikka puhtaan energian siirtymää, joka tapahtui parissa vuosikymmenessä.”

Rakentamisen kiertotalous -kansalliset haasteet, paikalliset ratkaisut -tilaisuuden järjestivät Lahden hiilineutraalin rakentamisen innovaatioverkosto -hanke (toteuttajana Lahden kaupunki) sekä Lahden seudun rakentamisen kiertotalousklusteri -hanke (toteuttajina Lahden kaupunki ja Ladec).