Saija – syrjäkylän sähköautoilija

Monen ensimmäinen mielikuva kestävästä liikkujasta on urbaani kaupunkipyöräilijä. Ruuhijärven kylällä perheensä kanssa asuva Saija on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että myös paljon liikkuva ja päivittäin autoa arjessaan tarvitseva ihminen voi tehdä kestäviä liikkumisvalintoja.

Saijan työpaikka sijaitsee Hyvinkäällä, ja hän käy paikan päällä noin kolmesti viikossa. Jo näistä matkoista kertyy viikon mittaan 600 kilometriä. Lisäksi tulevat kuljetukset aktiivisesti jalkapalloa ja jääkiekkoa harrastavien lasten treeneihin. Viikkoharjoitusten lisäksi kulkemista kertyy viikonloppujen pelimatkoista ympäri Etelä-Suomea.

Talouden toinen auto on vielä ainakin toistaiseksi bensiinikäyttöinen, mutta Saija kertoo, että sähköautoa pyritään käyttämään niin paljon kuin mahdollista sen mukavuuden ja edullisten kilometrien vuoksi. Sähköauto on ollut taloudessa puolitoista vuotta, ja kilometrejä on kertynyt sinä aikana noin 80 000. Tämä tarkoittaa pikaisesti laskien viiden ja puolen tuhannen bensalitran ja kymmenen tuhannen euron säästymistä. Sähkön hankintahinta jää noin kahteen ja puoleen tuhanteen.

Myös työnantajan päätöksillä on ollut merkitystä valintoihin. Työnantajan sähköautoilua tukeva politiikka on myötävaikuttanut hankintaan, kertoo Saija. Sähköauto oli kiikarissa kuitenkin jo tätä ennen. Lataaminen onnistuu hyvin työpaikalla, eikä kotoa ole siksi aina tarvetta lähteä täysillä akuilla, mikä helpottaa arkea.

Saija kertoo, että täysillä akuilla matkaa pystyy kesäkelillä taittamaan parhaimmillaan reilu 350 kilometriä, mikä on hänen mukaansa myös kuljettajan maksimikestävyys, eikä siten rajoita juurikaan edes pitkien matkojen tekemistä. Hän on muutenkin tyytyväinen markettien ja huoltoasemien lataustarjontaan. Hän kertoo, että viimeisen puolentoista vuoden aikana ainoastaan yksi pidempi matka Suomea poikittain Pohjanmaalle on vaatinut latauspisteiden etukäteen tehtävää selvittämistä.

Useimmiten sähköauto latautuu kotona yön aikana. Saija kertoo, ettei heillä ole mitään erillistä optimointijärjestelmää lataamiseen vaan se hoituu aina tarpeen mukaan päivän ajojen päätteeksi kiinteähintaisella sähkösopimuksella. Vanhassa kiinteistössä on tosin hänen mukaansa muistettava, että sulakkeet palavat helposti, jos kaikki kodinkoneet ovat samanaikaisesti päällä, kun sähköautoa ladataan. Tämäkin ratkeaa sillä, että latausvirtaa tiputtaa 32 ampeerista kuuteentoista, hän vinkkaa.

No löytyykö sähköautosta sitten jotain huonoa? Saija kertoo, että kovilla pakkasilla akkujen kantama heikkenee 250 kilometrin paikkeille. Tämä ei hänen mukaansa ole kuitenkaan este vaan vaatii korkeintaan hieman ennakointia. Muuten hän vaikuttaa olevan varsin tyytyväinen valintaansa. ”Ainoastaan neliveto puuttuu”, toteaa Saija, ”muutenhan sähköauto on hiljainen ja erittäin mukava ajaa.”