Työmatkojen kestävyyttä tutkittiin Kelpo-hankkeessa

Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (Kelpo) -hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja kestävän työmatkaliikkumisen kehittämiseksi. Lahden kaupungin hankekumppani LAB ammattikorkeakoulu toteutti viime vuoden lopulla työmatkaliikkumista kartoittavan kyselyn hankkeen kumppaniyrityksissä, Liikuntakeskus Pajulahdessa ja Wipak Oy:n Nastolan tehtaalla.

Työmatkaliikkumista kartoitettiin työpaikoilla kyselyllä, johon saatiin kaikkiaan 161 vastausta. Nastolan alueella toimivat Liikuntakeskus Pajulahti ja Wipak Oy ovat merkittäviä suuria paikallisia työnantajia. Kyselyn tulokset ovat kuitenkin kiinnostavia myös muiden päijäthämäläisten työnantajien näkökulmasta, sillä monet organisaatiot painivat samankaltaisten haasteiden parissa. Kyselyn tulokset tukevat aiempia työmatkaliikkumisen tutkimuksia sekä alueella tehtyjä selvityksiä.

Vastausprosentti kyselyyn oli 29%. Vastaajista noin 30 % liikkuu kestävillä kulkumuodoilla, joten potentiaalia kestävämpiin matkoihin löytyy. Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan matkoja, jotka sujuvat joko kävellen, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä tai yhteiskäyttöisillä kulkupeleillä. Hanketoimilla pyritään nimenomaan nostamaan näiden kulkijoiden osuutta ja kannustamaan kestävämpien kulkumuotojen pariin. Nykytilakartoituskyselyssä saadut tulokset auttavat tukitoimenpiteiden ja kokeilujen suunnittelussa. Hankkeessa tutkitaan kokeilujen vaikuttavuutta loppuvuodesta.

Matkan pituus haastaa

Kyselyn yhtenä tarkoituksena oli kartoittaa potentiaalia, jolla suhteellisen lähellä, eli ensisijaisesti alle kymmenen kilometrin päässä asuvia, voisi kannustaa kestävämpiin kulkutapoihin. Kyselytulosten perusteella 35% asuu alle 10 kilometrin päässä ja 59% alle 20 kilometrin päässä työpaikastaan. Tähän joukkoon on mahdollista kohdentaa tukitoimia kaikkein helpoimmin ja vaihtoehtoja kestävän kulkumuodon saamiseksi osaksi matkaa on eniten.

Toki pitkämatkalaisillekin löytyvät omat keinonsa. Esimerkiksi ainoastaan 8% vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että vaihdot liikennevälineestä toiseen ovat sujuvia. Haastavat vaihtoyhteydet ja matkan pituus voivatkin osaltaan selittää, että kyselyvastaajista 85% koki henkilöautolla kulkemisen myönteiseksi tai erittäin myönteiseksi. 67 % vastaajista koki, etteivät joukkoliikenteen aikataulut sovi työvuoroihin, ja 71 % mielestä matka kestää liian kauan joukkoliikenteellä.

Joukkoliikenne vaatii joukkoja

Yksi esiin noussut haastekokonaisuus kulkuolosuhteissa ovat joukkoliikenneyhteyksien harvat välit tai liikenteen sopiminen yhteen työvuorojen kanssa. Etenkin vuorotyötä tekeville työntekijöille aikataulujen sopivuus työn alkamis- ja päättymisajankohdan kanssa on kriittinen. Joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta on taas löydyttävä riittävä määrä käyttäjiä, jotta vuoromuutokset tai etenkin illan, aamun tai viikonlopun työvuoroja palvelevat lisävuorot linja-autoliikenteessä olisivat mahdollisia. Kelpo-hankkeessa etsitään ratkaisuja myös näihin haasteisiin.

Työpaikan olosuhteet tukevat kestävää liikkumista

29% vastaajista on osittain tai täysin eri mieltä siitä, että työnantaja kannustaa kestävään työmatkaliikkumiseen. Etenkin näiden työntekijöiden kohdalla muutospotentiaali on hyvä ja heidän mielipidettään kannattaa kuunnella. Myös viestinnällä on iso rooli. Ainoastaan 31% on osittain tai täysin samaa mieltä, että työmatkaliikkumisen eduista viestitään tarpeeksi. Voi siis olla, että yritykset tarjoavat jo nyt jotain, jota työntekijät eivät tiedä.

Aktiivista liikkumista töihin voidaan tutkitusti edistää paremmilla puku- ja peseytymistiloilla. Kyselyn perusteella 34% vastaajista on tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä nykyisiin olosuhteisiin, mikä tarkoittaa, että näihin panostamalla olisi ehkä mahdollista vaikuttaa kulkutapoihin ja tottumuksiin. 64% vastaajista on tällä hetkellä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työaikojen tai -vuorojen joustavuuteen. Vaikka valtaosa on tyytyväisiä, voi tälläkin seikalla olla merkitystä osalle kulkijoista.

Muutoksen siemenet

Kannustimien toivekärkeen nousivat suoran rahallisen bonuksen lisäksi muun muassa työsuhdematkalippu ja -pyörä, pyörähuoltoetu ja kimppakyytimahdollisuuksien kehittäminen. Myös laadukkaat puku- ja pesutilat, turvallinen pyöräpysäköinti ja työvuorojen joustavuus nousivat vahvasti esille.

Vastauksista voi lukea, että tärkeimmät kehityskohteet voivat olla vahvasti yrityskohtaisia. Lisäksi on muistettava, että hyvä etu yhdelle työntekijälle ei välttämättä palvele lainkaan toista työntekijää. Joustavaa työaikaa tekevälle toimihenkilölle toimivimmat kannustimet voivat olla erilaisia suorittavaa työtä tekeviin vuorotyöläisiin verrattuna.

Tuoreilla tilannetiedolla on hyvä edetä työmatkaliikkumisen kokeiluihin. Todennäköistä kuitenkin on, että yhtä patenttiratkaisua ei ole, vaan yritysten kannattaa tarjota useampia toteuttamiskelpoisimpia keinoja, jotka antavat mahdollisuuden kullekin työntekijälle itselleen sopivimman kannustimen valitsemiseen. Kelpo-hanke jatkaa yhteistyötä kumppaniyritysten kanssa ja tekee tarkempia toimenpide-ehdotuksia jatkomahdollisuuksista kestävämpien työmatkojen saavuttamiseksi.

 

KELPO-hanke