Kun astuu sisään Partisten perheen asuntoon Kiveriön Kirstinmäellä, kiinnittyy huomio ensimmäisenä vienoon puun tuoksuun.
– Jätimme hirret sisäpuolelta kokonaan käsittelemättä, jotta puun pinta jäisi näkyville. Puu hengittelee ilmankosteudesta riippuen ja tuoksuu toisinaan aika voimakkaasti, kertoo sisustusarkkitehti ja kestävän rakentamisen opiskelija Sanna Partinen.
Nelihenkinen perhe rakennutti vuonna 2018 talon puretun Kiveriön koulun alueelle. Alueelle kaavoitettiin yhteensä kaksi rivitalotonttia ja 18 omakotitonttia.
– Olimme etsineet pidempiaikaista asuntoa jo useamman vuoden. Aiemmassa 80-neliöisessä rivitalossa sattui vesivahinko, ja poikien kasvaessa aloimme kaivata lisää neliöitä ympärillemme. Asuimme aiemmin 300 metrin päässä, ja olimme tykästyneet alueeseen.
Uimarannalle lyhyt matka
Pääsääntöisesti pyörällä kulkevat Partiset nauttivat erityisesti lähiseudun palveluista: lähistöllä on sekä päiväkoti, koulu että työpaikka. Kesäisin matka uimarannalle on lyhyt, ja keskustakin on kävelymatkan päässä.
– Vanhemman pojan teatteriharrastuskerhoon on lyhyt matka. Sulkavalta Savonlinnaan pianotunneille oli 40 kilometriä matkaa, Saimaan rannalta 90-luvulla Lahteen muuttanut Partinen vertaa.
Keittiön ja oleskelutilan ikkunasta on suora näköala talon takaa avautuvalle kalliolle ja sitä edustavalle marjamättäälle. Takapihan terassilta on talvisin suora yhteys hiihtoladulle.
– Kävimme tässä lähistöllä usein ulkoilemassa ennen kuin paikalle oli edes kaavailtu tontteja. Tuon samaisen kallion päällä olemme istuneet piknikillä.
Kun tontit tutun retkeilypaikan kupeesta tulivat tarjouskauppaan, tilaisuus oli liian hyvä ohitettavaksi.
– Napattiin tontista kiinni, vaikka aluksi vähän hirvitti. Mies oli alkujaan sitä mieltä, että ei ikinä rakenneta taloa, mutta sain hänet ylipuhuttua. Emme ole niitä ihmisiä, jotka ovat aina haaveilleet talonrakentamisesta.
Tavoitteena kestävä koti
Aiempaa rakennuskokemusta Partisilla ei varsinaisesti ollut.
– Vanhempani rakensivat 80-luvulla talon ja olen siellä lapsena heilunut vasara kädessä, mutta muuten ei ole sellaista varsinaista kokemusta.
Omat tarpeet olivat ehtineet piirtyä selviksi unelmiksi. Ajatuksena oli rakentaa koti, joka kestää aikaa.
– Meitä ei huvita olla jatkuvasti huoltamassa ja korjaamassa paikkoja. Jos talo on rakennettu kestävästi, sen elinkaari voi olla jopa satoja vuosia. Pitkäikäiseksi suunniteltu asunto kuormittaa myös ympäristöä vähemmän, kun suunnitteluratkaisut on optimoitu kyseiselle tontille ja rakentajalle sopiviksi.
Aloittelevalle rakentajalle kestävien vaihtoehtojen vertailu osoittautui hankalaksi.
– Esimerkiksi rakennusmessuilta tai netistä saatavan tiedon avulla ei pysty kovin helposti laittamaan materiaaleja tai lämmitysratkaisuja paremmuusjärjestykseen. Siihen tarvitaan muunlaista, ulkopuolisen tuottamaa faktaa.
Ilman suuria vastoinkäymisiä
Partinen mielessä alkoi kyteä ajatus oppaasta, jossa kerrotaan kuinka talon voi rakentaa mahdollisimman kestäväksi koko elinkaaren kannalta.
– Kestävä rakennustapa tarkoita sitä, että rakennus on suunniteltu pitkäikäiseksi, rakennus ei tuhlaa energiaa ja sen materiaalit on tuotettu luonnonvarojen rajallisuus ja ilmastopäästöt huomioiden. Mielestäni se on vain järkevää rakentamista. Kestävä rakentaminen ei ole kalliimpaakaan, vaan joidenkin arvioiden mukaan jopa piirun verran edullisempaa.
Ensirakentajien taloprojekti sujui lopulta ilman suurempia vastoinkäymisiä.
– Meillä oli tosi hyvä rakennusporukka, nohevia nuoria miehiä, joiden kanssa kommunikaatio pelasi ja toiveemme otettiin hyvin huomioon.
Oppaasta neuvoja rakentajille
Rakennusprojektin jälkeen seuraava projekti odotti jo jonossa. Partinen päätyi opiskelemaan muotoilijan ylempää korkeakoulututkintoa. Opinnot painottuvat kestävään rakentamiseen. Osana opinnäytetyötään hän kirjoitti kestävän rakentamisen oppaan yhdessä Lahden kaupungin rakennusvalvonnan kanssa.
– Eipä kukaan tieten tahtoen rakenna ylisuurta ja epäkäytännöllistä, energiasyöppöä kotia. Sellainen syntyy tahtomatta. Opas toivottavasti toimii työkaluna, että sellaiset ikävät yllätykset vähenisivät.
Arvioiden mukaan rakennukset tuottavat noin 40 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä, kun mukaan lasketaan rakentamisesta, materiaaleista ja rakennusten käytöstä aiheutuvat päästöt.
– Usein kun puhutaan ympäristöystävällisestä talosta, niin ajatellaan, että se on jokin kylmä lato, johon tulee vettä viereisestä purosta. Mutta eihän se niin ole. Kestävä rakentaminen tarkoittaa erityisesti, että asunto on energiatehokas, korjattava ja helposti huollettava.
Kestävä rakentaminen normiksi
Lahden tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa sitä, että uudet rakennukset ovat pitkälti hiilineutraaleja.
Kestävällä rakentamisella voidaan edistää huomattavasti ilmastotavoitteiden toteutumista. Partinen toivoo, että kestävyysajattelu kietoutuu olennaiseksi osaksi rakentamista.
– Toivoisin, että joku päivä kestävä rakentaminen olisi ihan vaan sitä tavanomaista rakentamista, eikä mikään rakentamisen erityissektori. 90 prosenttia suomalaisista taloista on puurunkoisia, joten meillä on jo hyvät lähtökohdat ympäristölle kestävään rakentamiseen. Enimmäkseen se on suunnittelukysymys – ei rakenneta turhia neliöitä.
Aikooko perhe rakentaa vielä jatkossa?
– Joskus vanhempana olisi kiva asua joidenkin kavereiden kanssa vaikka jossakin kimppakämpässä, jossa olisi yhteiset oleskelutilat ja omat tilansa. En tiedä tarvitseeko minun itse rakennuttaa sitä, mutta en sano ei koskaan.
Teksti: Essi Niemelä
Kuvat: Markus Ketola
Juttu on julkaistu Kaupunkilainen-lehden numerossa 4/2021.