Rihmat kiertoon -suunnittelukilpailun tarkoituksena oli löytää uusia avauksia ja ideoita, jotta nähtäisiin, miten arvokasta kierrätysmateriaalia voidaan käyttää uudelleen hyödyksi mitä erilaisimmilla tavoilla.
Kilpailuun ehdotettiin yli 40 tuotetta tai innovaatiota. Monissa töissä kierrätystekstiilin arvo nousi, kun sitä käytettiin hyödylliseen ja muotoilultaan arvokkaaseen tuotteeseen.
Huippudesignia ja käytännöllisyyttä
Kunniamaininnan kilpailussa saivat muun muassa kuituseinä, nojatuoli, design-laukku ja lämmittävä tunnelmavalaisin. Voittajaksi valikoitui “Linnut”-niminen akustiikkaratkaisu. Voittajatyön materiaalina on kierrätyskuidusta valmistettu akustiikkalevy. Tuotteeseen voi yhdistää myös valaisimen.
Voittajatyön suunnittelijaparin Anna Kuukan ja Antti Ylisassin mukaan lähtökohtana oli halu luoda perinteisistä akustiikkaratkaisuista poikkeava elämyksellisellinen tilaelementti, jossa yhdistyy tarinallisuus, esteettisyys, monikäyttöisyys ja vastuullisuus.
Suunnittelijat kertovat, että kiertotalousajattelu on nykyisin suunnittelutyön ja alan koulutuksen ytimessä.
– Teema tulee vahvistumaan entisestään kaikilla suunnittelun aloilla ja syystäkin, Ylisassi arvelee.
Suomi edelläkävijänä
Tekstiilien kierrätys uudeksi materiaaliksi on vielä alkuvaiheessaan, mutta Suomessa on tehty jo paljon. Lakisääteinen poistotekstiilien keräys aloitettiin Suomessa jo tänä vuonna, kun EU:n tavoitevuosi on 2025.
Keräystä ja käsittelyä on tutkittu erilaisissa hankkeissa. LAB-ammattikorkeakoulu on kehittänyt materiaalien automaattista tunnistustekniikkaa. Kunnalliset jätehuoltoyhtiöt, kuten Lahden seudun Salpakierto, ovat myös olleet aktiivisia.
Raaka-aineen hyödyntäminen vaatii tehokkaan keräysjärjestelmän. Kaupungeilla on tässä iso rooli. Ne voivat tehdä tekstiilien keräyksen mahdollisimman helpoksi, tuottaa tietoa ja herättää tietoisuutta sekä kannustaa asukkaita tekemään kestäviä valintoja.
Lahden tavoitteena on olla jätteetön kaupunki vuonna 2050. Tekstiilien kierrätys on yksi osa tavoitteeseen pääsemisessä, mutta lähtökohtana tulisi olla kaikenlaisen materiaalin ajattelu raaka-aineena.
– Miksi polttaisimme jätettä, kun se voi olla alku jollekin uudelle ja arvokkaalle?, ympäristökoordinaattori Jenni Rahkonen toteaa.
Rihmat kiertoon -kampanja tilasi tekstiilitaideteksen havainnollistamaan kiertotalouden mahdollisuuksia. Dataan pohjautuva teos kuvastaa, kuinka jokainen suomalainen ostaa vuosittain keskimäärin 11 kiloa tekstiilejä samaan aikaan, kun kotoa hankkiudutaan eroon yli seitsämästä kilosta tekstiilejä.
Pois heitettävistä tekstiileistä kolme kiloa eli noin kassillisen verran päätyy sekajätteen kautta energiaksi, vaikka poistotekstiilit voitaisiin uudelleen kierrättää esimerkiksi kierrätyskuiduksi.
Teoksen on valmistanut SIK Design materiaalina kierrätetty lanka. Teos on sijoitettu Lahden kaupungintalolle.
Lue lisää aiheesta
Rihmat kiertoon -kilpailun voittajatyö Linnut vähentää melusaastetta
Rihmat kiertoon -suunnittelukilpailussa korkeatasoinen viiden kärki
Mihin asukkailta kerätty poistotekstiili päätyy?
Kiertotalouden edelläkävijä Lahti
Tekstiilikuitujen kysyntä huimassa kasvussa
Suomi on tekstiilien kiertotalouden suurmaa
Mitä kerättävä poistotekstiili on – ja mitä se ei ole
Rester mukana vähentämässä tekstiiliteollisuuden päästöjä