Valkoposkihanhia esiintyy koko Suomen rannikkoalueella ja sisämaassa, kuten Vesijärvellä ja Päijänteellä. Vesijärven rantojen nurmialueet ovat täällä pesivälle valkoposkihanhikannalle tärkeitä ruokailualueita. Valkoposkihanhet ovatkin varsin tuttu näky uimarannoilla ja puistoissa, joissa ne ruokailevat.
Suomessa pesivät valkoposkihanhet saapuvat huhti-toukokuussa. Lintutietopalvelu Tiiraan on kirjattu jo yksittäisiä havaintoja valkoposkihanhista Lahdessa huhtikuun ensimmäisiltä päiviltä. Haudonta-aika kestää noin kolme viikkoa ja poikaset ovat lentokykyisiä noin 7 viikon iässä. Hanhet suojelevat lentokyvyttömiä poikasiaan, siksi ne suosivatkin nurmialueita rantojen läheisyydessä, josta pääsevät tarpeen tullen pakenemaan veteen. Vedessä hanhet kokevat olevansa turvassa. Valkoposkihanhien sulkasato/höyhenten uusiminen ajoittuu keskikesälle. Sulkasato vaikuttaa hanhien lentokykyyn, tämänkin vuoksi hanhet pysyttelevät rantojen läheisyydessä ja uimarannoilla.
Samat puistot niin asukkaiden kuin valkoposkihanhien suosiossa
Vesijärven rannat puistoineen ovat suosittuja virkistyskäytössä. Valkoposkihanhia esiintyy paljon näillä alueilla, kuten Ruoriniemessä ja Ankkurissa, Mukkulan kartanonpuistossa, Pikku-Vesijärvenpuistossa ja Pallaksenrannassa. Kun ihmiset ja hanhet jakavat samat elinympäristöt, yhteentörmäyksiä lajien kesken todennäköisesti ilmenee.
Valkoposkihanhet suojelevat lentokyvyttömiä poikasiaan sähisemällä ja käyttäytymällä aggressiivisesti liian lähelle tullutta ihmistä kohtaan. Lintujen käyttäytyminen saatetaan kokea uhkaavana, toisaalta poikasista huolissaan olevat hanhet voivat kokea ihmisen uhkaavana. Lentokyvyttömät poikaset ja höyheniään uusivat hanhet eivät välttämättä ennätä sujuvasti väistää pyöräilijää.
Hanhien ulosteet vähentävät puistojen virkistysarvoja, tuoreet ulosteet voivat esimerkiksi sotkea vaatteita. Uimarannoilla uimaveden laatu saattaa hetkellisesti heikentyä sateiden aikaan, kun sade huuhtoo ulosteita veteen. Ulosteista ei kuitenkaan ole tutkitusti merkittävää terveyshaittaa.
Toimenpiteet hanhien aiheuttaminen haittojen lieventämiseksi
Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja sen luvaton häiritseminen ja tappaminen on laitonta. Valkoposkihanhi on EU:n suojelema laji ja se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen. Valkoposkihanhien häiritsemiseen on haettu poikkeuslupaa ELY-keskukselta. Lupakäsittelyprosessi on kesken ja mediatietojen mukaan lupien käsittely on ruuhkautunut. Poikkeuslupaa valkoposkihanhien häätämiseen on haettu koirapartioiden, robottileikkurin, laserkarkottimien ja drone-lennokkien avulla. Mikäli poikkeuslupa häätämiskeinoille myönnetään, toimiin päästään kesän aikana. Tällöin häätämistä tekisivät ainoastaan erikseen sovitut ja koulutetut toimijat. Ensimmäisen kerran lupaa on haettu keväällä 2020, jolloin poikkeuslupaa ei myönnetty.
Kaikki keinot hanhien ohjailussa eivät kuitenkaan ole poikkeusluvan varaisia. Kesällä 2020 Ruoriniemenrantaan rakennettiin matala aita estämään valkoposkihanhien rantautumista. Aita toimi tässä tarkoituksessa hyvin ja aitaamisia jatketaan tämän kevään aikana Pallaksenrannassa, Pikku-Vesijärven puistossa sekä Ankkurinrannassa. Aitaamisten yhteydessä nurmialueita jätetään pidemmälle heinälle, joka on hanhien näkökulmasta vähemmän houkutteleva. Osa nurmikoista muuttuu kesän ajaksi niityiksi. Niityt ovat luovat rikkaampia elinympäristöjä, esimerkiksi pörriäisille, kuin nurmikot. Niittyalueet leikataan loppukesällä. Niityttämisen lisäksi Ankkurinrantaan lisätään kasvillisuutta, mikä vaikeuttaa hanhien rantautumista.
Uimarantojen rantahiekkoja ei voida aidata muun muassa kompastumisvaaran vuoksi. Ankkurin ja Mukkulan kartanon uimarannoilla kokeillaan uudenlaisia uima-alueiden rajauspoijunauhoja, joiden läpi hanhet eivät pääse uimaan. Uimarantahiekoilla jatketaan säännöllisiä siivoustoimia. Virallisten uimarantojen uimavesinäytetulokset julkaistaan verkkosivuilla.
Valkoposkihanhia rajoittavia toimenpiteitä ei ole suunniteltu jokaiselle Vesijärven läheiselle puistoalueelle. Esimerkiksi Mukkulan Merrasojanpuistossa ja Tapahtumapuistossa sekä Jalkarannan Köllinrannanpuistossa valkoposkihanhet voivat vapaasti ruokailla ja oleskella. Näistä paikoista hanhia ei tultaisi hätistelemään eikä rantautumista vaikeuttavia esteitä rakenneta.
Kaikkien näiden toimenpiteiden jälkeenkin valkoposkihanhia tullaan varmasti näkemään yleisesti puistoissamme. Laji on Euroopan unionin lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukainen laji ja tämän lisäksi me ihmiset voimme käyttää hyväksemme faktoja lintujen käyttäytymisestä sekä sopeutua elämään yhteiselossa valkoposkihanhien kanssa.
Toivotamme kaikille sopuisaa ja yhteiselon ymmärtävää aurinkoista kesää!