”Kun luonto voi hyvin, myös ihminen voi hyvin.”
Tällä ajatuksella on tuotu ympäristö- ja kestävyysasiat Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän neuvoloihin Lahdessa – ensimmäistä kertaa Suomessa. Syksyllä 2020 alkanut Ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea -kokeilu toimi yhteistyössä Lahden 2021 ympäristöpääkaupunkivuoden kanssa.
Se piti sisällään terveydenhoitajille ja heidän esimiehilleen pidettyjä työpajoja ja koulutusta, joista käsiteltiin ilmasto- ja kestävyyskysymyksiä neuvolan näkökulmasta. Mukana oli myös vapaaehtoisia perheitä.
Hankkeessa etsittiin tapoja tukea perheiden kestäviä ja terveyttä edistäviä elämäntapoja. Aktiivisella toiminnalla haluttiin myös vähentää perheiden ympäristöhuolia ja lisätä mahdollisuuksia toimia terveellisemmän tulevaisuuden puolesta. Kokeilun jälkeen toimintatapaa ollaan nivomassa neuvolan toimintaan pysyvästi.
Ensimmäiset kokemukset neuvoloissa olleet rohkaisevia, vaikka koronapandemia onkin hidastanut työtä. Terveydenhoitaja Emmi Pekesen kertoo, että osa työmuodoista oli tuttuja ennen hanketta.
– Jo aiemmin olemme kannustaneet perheitä menemään luontoon ja liikkumaan peruskunnon ylläpitämiseksi ihan lähiluonnossa. Olemme myös muistuttaneet, että vauvojen tarvikkeita voi hyvin hankkia käytettyinä.
Suurin muutos aiempaan nähden on ollut suhtautuminen ravitsemusneuvontaan, jossa on tähän asti noudatettu THL:n suosituksia ilman pohdintaa ravintoaineiden ilmastovaikutuksista. Ruokavalinnat ovat myös niitä, joita perheet ovat arastelleet ottaa esille neuvolassa.
– Osa perheistä ei ole uskaltanut kertoa kasvissyönnistä tai lehmänmaidon jättämisestä pois ruokavaliosta. Saamme näihin toivottavasti myös lisäkoulutusta, jonka perusteella voimme keskustella vaihtoehdoista.
Lisätietoa on tulossa, sillä keväällä valmistuu ravitsemusopas vaihtoehtoja haluaville. Siinä on etsitty korvaavia tuotteita lehmänmaidolle ja tuotu esiin yhä kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Rinnalla jaetaan edelleen THL:n hyväksymää, Valion tuottamaa materiaalia.
Ruokavalio kuuluu niihin valintoihin, jotka ovat edelleen vanhempien käsissä, kunhan ne eivät aiheuta vakavia terveysongelmia. Pahat allergiatapaukset ohjataan lastentautien poliklinikalle ja vegaanit keskustelemaan ravitsemussuunnittelijan kanssa.
– Jatkossa toivomme mukaan yhä enemmän lääkäreitä. En oikein voi ohjata perheitä valitsemaan kasvispohjaisia ruokia, jos lääkäri sanoo toisin.
Terveydenhoitaja Emmi PekesenTiedostamme, että kaikilla ei ole voimavaroja esimerkiksi valmistaa lähiruoasta itse soseita vauvoille. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla.
Jotta perheiden ilmastoahdistus ei lisääntyisi, neuvolassa etsitään armollisia ja pienin askelin eteneviä keinoja vahvistaa ympäristösuhdetta. Jatkohankkeessa työntekijät saavat myös koulutusta ilmastoahdistuksen käsittelyyn.
Nyt kannustetaan lasten möyrimistä maastossa vastustuskyvyn lisäämiseksi ja kohtuutta siivoamisen kanssa. Vanhemmille ja ympäristölle voi myös olla helpotus, jos lasten harrastamista ja sen mukana tuomaa kuljetusrumbaa ei pidetä normina.
– Tiedostamme, että kaikilla ei ole voimavaroja esimerkiksi valmistaa lähiruoasta itse soseita vauvoille. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla, Pekesen sanoo.
Liikkumisasioihin on Pekesenin mukaan vaikeinta vaikuttaa. Etenkään useamman lapsen kanssa ei aina ole helppo valita julkista liikennettä, pyöräilyä tai vaunujen kanssa kävelyä asiointimatkoilla. Esimerkiksi Lahden neuvolat Nastolaa lukuun ottamatta on keskitetty torin reunalle – toki hyvien bussireittien ulottuville.
– Tästä onkin tullut paljon palautetta, että monien neuvolat eivät enää sijaitse lähellä, jolloin niihin olisi kävelymatka.
Ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea -kokeilun ovat toteuttaneet yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Helsingin yliopiston ympäristötieteen Kudelma-verkosto ja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen ja johtamisen ohjelma sekä Lääkärin sosiaalinen vastuu ry.
”Hiilineutraalia rakentamista on viimeistään nyt syytä alkaa harjoitella”
Rakentaminen ja maankäyttö ovat pitkään aiheuttaneet merkittävää kuormaa ilmastolle ja ympäristölle. Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden yhteydessä syntynyt Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskus on kehittänyt jo useita päänavauksia ympäristöystävällisen rakentamisen suuntaan.
Hankejohtaja Juhani Pirinen on vuosia tehnyt töitä rakennusalalla ja tietää, miten monimutkainen kenttä rakentaminen on. Se on myös alue, jossa Lahti sai huonoimmat pisteet ympäristöpääkaupunkihaussa, mikä osaltaan johti Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskuksen perustamiseen.
– Perusajatus oli hakea tietoa LUT-yliopistosta, LAB-ammattikorkeakoulusta ja kansainvälisestä tutkimuksesta, yhdistää ne kaupungin maankäytön ja rakentamisen pilottihankkeisiin ja etsiä ratkaisuja yhteistyössä myös yritysten kanssa.
Lahden rakennusvalvonnan julkaisema hiilineutraalin rakentamisen opas pientalorakentajille on otettu hyvin vastaan. Hanke on ehtinyt tuottaa myös tietoa talotekniikan komponenttien uudelleenkäytöstä ja ohjeita taloyhtiöille ilmastoviisaista valinnoista muun muassa lämmittämisessä ja sähkönkulutuksessa. Myös öljylämmitteisen rivitalon muutos hiilineutraaliksi -tutkimushanke on käynnissä.
Puukerrostalon tilaamisen kehityshanke on sekin käynnissä yhdessä Lahden Talot Oy:n kanssa, joka rakennuttaa pitkästä aikaa puista kerrostaloa Svinhufvudinkadulle. Muilta osin puurakentamisen kehitystyötä on ollut vaikea saada käyntiin korkeamman hinnan takia.
Markkinat eivät Pirisen mukaan ole vielä valmiita kaikkien uusien innovaatioiden toteuttamiseen. Tarvitaan lisää varmuutta niiden toimivuudesta.
– Toiminnan idea on, että Lahden kaupunki toimii rakennuttajana ja tilaa innovatiivisia, vähähiilisiä ratkaisuja rakennuksiinsa. Uusien ratkaisujen toimivuus pitää ensin selvittää. Tutkimustyöhön tarvitaan kolmesta viiteen vuotta ennen varsinaista rakentamista. Otamme huomioon koko rakennuksen elinkaaren. Siihen kuuluvat maankäyttö, materiaalin tuotanto, rakentamisvaihe, käyttö ja loppuvaihe eli purku ja jäte.
Julkinen rakentaminen ei ole kuitenkaan ratkaisu isossa mittakaavassa. Siksi on ollut iloinen yllätys, miten paljon merkittävää osaamista jo on olemassa.
– Etenkin uusiutuvaan energiaan ja sen tuotantoon löytyy yrityksissä paljon osaamista. LUTissa ja LABissa on uusiutuvan energian lisäksi tutkittu laajasti kiertotalouteen ja talonrakennukseen liittyviä asioita.
Hankejohtaja Juhani PirinenHiilineutraali satsaus vaikkapa energiassa on myös satsaus taloudellisuuteen, kun energia otetaan auringosta tai maasta.
Purkamisen jälkeinen materiaalikierto on edelleen maailmanlaajuisesti iso ongelma. Iso osa arvokkaastakin materiaalista menee yhä maanteiden pohjaksi ja kaatopaikkojen penkkoihin. Vielä ei ole kehitetty yleispätevää mallia ilmastovaikutusten laskemiseen koko ketjussa, mikä hidastaa vähähiilisten ratkaisujen kehittämistä.
– Toistaiseksi haetaan yhteistä näkemystä siitä, mitä pitäisi arvioida. Tarvitaan lainsäädäntöä, poliittista ohjausta ja mielipideilmaston muutosta. Siitäkään ei olla yksimielisiä, onko puurakentaminen ilmastoystävällistä.
Hiilineutraalin rakentamisen keskuksessa puurakentamiseen uskotaan, kunhan puumateriaali tulee sertifioiduista metsistä. Silläkin on merkitystä, miten pitkään rakennus seisoo paikoillaan.
– Suurin ympäristöteko on korjata vanhoja käyttökelpoisia rakennuksia.
Vaikka hiilineutraali rakentaminen vaatii vielä paljon muutoksia rakenteissa, ympäristöpääkaupunkivuosi vei asioita reippaasti eteenpäin. Lahti on puunjalostusteollisuuden ja kiertotalouden kaupunki, joka on luonut uusia suhteita myös eurooppalaisiin toimijoihin.
– Hiilineutraalia rakentamista on viimeistään nyt syytä alkaa harjoitella. Vahvasti näyttää siltä, että EU-säätely pakottaa siihen joka tapauksessa. Hiilineutraali satsaus vaikkapa energiassa on myös satsaus taloudellisuuteen, kun energia otetaan auringosta tai maasta. Kun ratkaisut tehdään jo suunnitteluvaiheessa, ne voidaan ottaa huomioon myös arkkitehtuurissa, Pirinen pohtii.
”Sähköisessä liikenteessä voi syntyä kansainvälisesti uutta liiketoimintaa”
Lahteen perustettu sähköisen liikenteen klusteri on etujoukoissa vähentämistä liikenteen ilmastokuormaa. Yksi Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden kohokohdista oli päätös sähköisen liikenteen professuurin rahoituksesta LUT-yliopiston Lahden kampukselle miljoonalla eurolla.
Rahoittajiksi saatiin kaupungin ja Kestävä Lahti -säätiön rinnalle yritykset Kempower, Lahti Energia ja LSK Group sekä Lahden teollisuusseuran säätiö ja PHP-säätiö. Myöhemmin lahjoittajien joukkoon liittyivät Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry sekä Tikli ry:n sähköasennusalan rahasto.
Valittava professori alkaa vetää syksyllä Lahdessa käynnistyvää LUTin sähkötekniikan maisteriohjelmaa, aluksi 25 opiskelijan laajuisena. Yhden professorin varassa opetus tai tutkimus ei kuitenkaan ole.
– LUTissa on jo valmiina ajoneuvoihin, latausjärjestelmiin ja älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvää osaamista ja tietämystä. Valittavan professorin tehtävä on hyödyntää yliopiston muita professuureja ja tutkimuslaitoksia ja koordinoida tulevaa tutkimusta, dekaani Olli Pyrhönen kertoo.
Tavoite on lisätä opetusta ja tutkimusta Lahdessa. Kun toiminta on vakiintunut, professuuri siirtyy lahjoituskauden jälkeen osaksi LUT-yliopiston normaalia toimintaa. Yhteistyötä kehitetään myös samaan konserniin kuuluvan LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. LAB sai tutkinnonanto-oikeuden sähkö- ja automaatiotekniikan insinööreille, mikä mahdollistaa mm. laboratorion rakentamisen.
Kytkös elinkeinoelämään on Pyrhösen mukaan vahvuus muutenkin kuin rahoituksen puolesta. Yrityksissä tehdään jo nyt kehitystyötä, ja ne tarvitsevat jatkossa yhä enemmän osaavia työntekijöitä ja tutkimuksen tuomaa tietoa. Hän arvostaa myös säätiöiden roolia uusien innovaatioiden mahdollistajina.
– Yrityksistä on lopulta kiinni, miten tekninen murros pystyy luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä on menossa isoja muutoksia ihan perusasioissa: miten jatkossa korvataan polttoaineen jakelu, miten sähköverkot pitää rakentaa, kun kaikki energia menee uusiksi ja miten informaatiotekniikka hoidetaan.
Kempower on nyt jo johtava latausasemien tuottaja, jolla on myös merkittävää vientiä. Lahti Energia vastaa tarvittavasta infrastruktuurista eli energia-alan alusrakenteesta. Perinteinen sähköyhtiö LSK Group puolestaan on ilmoittanut olevansa kiinnostunut älykkään latauksen automaatioratkaisuista.
Sähköisen liikenteen klusterin synty kuvaa hyvin menossa olevaa murrosta, jossa halutaan päästä eroon ilmastolle haitallisista energianlähteistä. Se syntyi käytännössä raunioille, kun Scania vuonna 2020 lopetti bussikoritehtaan.
Ison työpaikan menetys sai yhdistämään voimat ja hakemaan tilalle uuden sukupolven teollisuutta. Keihäänkärkiyritysten rinnalla on pienempiä yrityksiä, joilla on osaamista muun muassa autonkorien rakentamisessa.
LUT-yliopisto ei ollut mukana perustamassa klusteria, mutta lähti mukaan juuri tulevaisuuden näkymien vuoksi.
– Tämä sopii yliopiston strategiaan, joka on sidottu kestävän kehityksen edistämiseen: puhtaaseen veteen, ilmaan ja energiaan sekä kestävään liiketoimintaan. Sähköinen liikenne on myös alue, jossa voi syntyä kansainvälisesti uutta liiketoimintaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että nopeasta alusta huolimatta tuloksia alkaa näkyä vasta kun ensimmäiset diplomi-insinöörit valmistuvat ja osa heistä ehkä jatkaa tutkijoina, Pyrhönen sanoo.
Teksti: Ina Ruokolainen
Kuvat: Lassi Häkkinen, Juha-Pekka Huotari (kuva 1)
Artikkeli on julkaistu kokonaan Kaupunkilainen-lehdessä 1/22.