Pikku-Vesijärvenpuisto

Pikku-Vesijärven puisto perustettiin Kariniemen alueelle, joka kuului August Fellmanin (1839–1912) omistamaan Lahden kartanoon.

Alunperin Vesijärvi ulottui  lähelle kartanon päärakennusta. Vuonna 1869 rakennettiin satamaan johtava rautatie, joka katkaisi Vesijärvestä erilleen pienen lahdenpoukaman. Tästä muodostunut matala lampi sai nimekseen Pikku-Vesijärvi.

Puutarhaneuvos Erkki Kivivuori suunnitteli Pikku-Vesijärvenpuiston vuonna 1959. Järven eteläpuolen kulkuväylä ja tekosaari valmistuivat seuraavana vuonna. Puisto valmistui lopullisesti vuonna 1961. Samana vuonna Pikku-Vesijärven keskelle sijoitettiin Oskari Jauhiaisen kolmea pääskystä esittävä Vauhtia-veistos.

Puiston alkuperäinen ilme on säilytetty vuosien saatossa.

Puiston pinta-ala on 10,5 ha, josta puolet on vettä. Puistossa kasvaa runsaasti tyypillisiä rantapuita, ennen kaikkea tervaleppää, hopeasalavia ja pylväshaapoja, mutta myös havupuita kuten douglaskuusia, pihtoja ja lehtikuusia. Osa puista on merkitty kylteillä, joissa on puulajin suomalainen ja tieteellinen nimi.

Inspis Lahti ry on nuorten toimintaryhmä, jonka tavoitteena on edistää työllistymistä kehittämällä erilaisia toimintamalleja Lahdessa. Inspis ry toimii kesäisin Pikku-Veskulla huolehtien puiston puhtaanapidosta ja esimerkiksi talkoiden järjestämisestä.

Lisätietoja Inspiksen toiminnasta: www.inspis.info 

Pikku-Vesijärvenpuisto on palkittu Green Flag Award-tunnustuksella ensimmäisen kerran vuonna 2017.  Green Flag Award tunnustuksia voittaneita viheralueita on 15 eri maassa kuten mm. Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Meksikossa, Turkissa ja Amerikassa. Suomessa tunnuksen voittaneita puistoja on 19.

Green Flag Award -hankkeen tarkoituksena on vakiinnuttaa yleiset standardit laadukkaasti ylläpidetyille viheralueille. Tunnusta hallinnoi englantilainen Keep Britan Tidy -organisaatio. Suomessa Green Flag Award -tunnusta hallinnoi ja kehittää Viherympäristöliitto ry.

Lisätietoa Green Flag Award -tunnuksesta Suomessa löytyy Viherympäristöliiton sivuilta.

Puiston kuntoiluvälineet uusittiin yleissuunnitelman mukaisesti kesällä 2023. Samalla puiston itäreunalle, kesäteatterin viereen rakennettiin Salpausselkä-teemainen seikkailupaikka, jossa riittää tekemistä lapsille.

Seikkailupuiston infokartta

Pikku-Veskun yleisö-WC sijaitsee puiston länsireunalla, lammen reunalla. WC on esteetön.

Yleisö-WC on avoinna 25.4.-30.9. klo 9.00-21.00.

Pikku-Vesijärvenpuiston käytävät ovat esteettömiä; pintamateriaali on kivituhka ja käytävät ovat enimmäkseen tasaisia.

Lanu-puistoon on esteetön käynti Kariniemen puistotien kautta, joka on kuitenkin jyrkkä. Vesijärvenkadulta, Karirannankujalta ja Kariniemenpolulta nousevat käytävät eivät ole esteettömiä.

Talvisin pääkäytävät ovat huollettuja.

Viereisellä Kariniemen mäellä on lähes luonnontilainen LUMO -kohde, runsaslajinen lehto- ja sekametsä. Kariniemen mäellä sijaitsee myös ainutlaatuinen Lanu-puisto, jossa on kuvanveistäjä Olavi Lanun veistoksia.

Reilun kymmenen kilometrin mittainen kaupunkiluontopolku Lehmusreitti sivuaa Pikku-Vesijärvenpuistoa ja kulkee Kariniemen mäen läpi.

Salpausselkä Geopark kertoo Suomen tunnetuimman geologisen kokonaisuuden tarinan. Geopark-toiminnalla vaalitaan seudun luontoa ja kulttuuriperintöä kestävän matkailun periaattein. Lahden lisäksi alueeseen kuuluvat Asikkala, Hollola, Heino, Sysmä ja Padasjoki.

Salpausselkä Geopark