Hyppää sisältöön

Tapahtumien markkinointi ja viestintä

Lahdessa on tapahtumille paljon erilaisia näkyvyysvaihtoehtoja perinteisistä sähköisiin vaihtoehtoihin. Löydä tapahtumallesi juuri ne parhaat vaihtoehdot.

Miksi pitää viestiä?

Jos tapahtumaan halutaan osallistujia, on sitä markkinoitava ja siitä tiedotettava. Halutun kohderyhmän tavoittamiseksi on tapahtuman markkinoiminen ja tiedottaminen osattava kohdentaa ja ajoittaa oikein. Tapahtumaa on markkinoitava niin kuin mitä tahansa muutakin tuotetta. Suurin osa yleisistä markkinointikeinoista on sovellettavissa suoraan tapahtumiin.

Yleisömarkkinoinnin lisäksi tapahtumajärjestäjän on huolehdittava riittävästä tiedottamisesta sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille, alueen asukkaille, liikennöitsijöille ja viranomaisille. Tiedottamistarve usein aliarvioidaan – hyvin hoidettu tiedotus säästää aikaa, vaivaa ja rahaa.

Tapahtuman markkinointi aloitetaan suunnitelman laatimisesta. Aluksi lähdetään aina oman tapahtuman ymmärtämisestä: Mikä on tapahtuman konsepti, kohderyhmä, erityisyys ja miten se poikkeaa muista tapahtumista. Tämän jälkeen analysoidaan markkinoinnin lähtötilanne: Mikä tapahtuman tunnettuus ja maine on nyt? Kun alkutilanne on tunnistettu, asetetaan markkinoinnin tavoitteet: Mitä markkinoinnilla halutaan saavuttaa?

Markkinointikanavat ja toteutustavat valitaan ensisijaisesti kohderyhmän perusteella. Valintoihin vaikuttavat lisäksi muun muassa budjetti ja oma osaaminen/mahdollisuus ostopalveluiden hankkimiseen. Mieti, millaiset mittarit sopivat tavoitteiden saavuttamisen seurantaan. Mieti myös millainen visuaalinen ilme tapahtumallasi on, missä kaikkialla haluat ilmettä hyödynnettävän ja mitä kaikkea materiaalia tarvitset esimerkiksi painotalosta – muista pyytää tarjoukset ajoissa.

Sisäinen viestintä ja etäpalaverit

Tapahtuman ja sen markkinoinnin onnistuminen riippuu pitkälti sisäisestä tiedonkulusta. Sisäisellä tiedotuksella varmistetaan, että kaikki osapuolet tietävät missä mennään, mikä tehtävä on kenenkin hoidossa, mitkä asiat ovat julkisia ja mihin toimenpiteisiin seuraavaksi ryhdytään. Kunkin tapahtumaorganisaation pitää valita itselleen sopivimmat kommunikointikanavat riippuen organisaation koosta ja kulttuurista. Sisäistä viestintää voidaan pitää olennaisena osana johtajuutta, koska sillä pystytään motivoimaan ja sitouttamaan työntekijöitä. Suurtapahtuma on kuin suuryritys monine osastoineen ja toimintoineen.

Sisäisen viestinnän kanavia ovat muun muassa intranet-sivut, uutiskirjeet, ilmoitustaulut, tiimipalaverit, kahvihuonekeskustelut sekä esimerkiksi Teams-, WhatsApp-, Signal- ja Facebook-ryhmät. Suunnittele etukäteen mitä kanavia käytät, missä tarpeelliset tiedostot säilytetään ja mitkä kanavat ovat vapaampaa seurustelua varten. Tärkeiden tietojen on oltava helposti ja nopeasti löydettävissä, ja niihin on oltava kaikilla tiimin jäsenillä pääsy mistä ja milloin vain. Tällaisia niin kutsuttuja yhteisöllisiä työvälineitä ovat mm. Sharepoint, Dropbox ja Yammer.

Myös kokouskäytännöissä jouduttiin uuteen tilanteeseen, kun isompien ryhmien kokoontumiset kiellettiin ja toimistoissa siirryttiin etätöihin. Etäpalavereiden alustaksi on tarjolla monia eri sovelluksia, kuten Microsoftin omistamat Skype ja Teams, Google Meet ja Zoom. Sovelluksen mukaan palavereita voi käydä joko ilmaiseksi, jolloin osa ominaisuuksista on rajoitettu tai sitten maksullisella lisenssillä. Ominaisuudet ja hinnat vaihtelevat eri sovellusten kesken.
Tarvittavia toimintoja puhe- ja videoyhteyden lisäksi on muun muassa näytön jakaminen niin, että muut pystyvät seuraamaan puhujan esitystä. Lisäksi voi olla tarpeen, että palaveri tai esimerkiksi koulutus pitää pystyä tallentamaan myöhempää käyttöä varten.

Etäpalavereissa on yksi kutsuja, jonka lähettämän kokouskutsun ja linkin avulla muut liittyvät kokoukseen. Ennen liittymistä kannattaa varmistaa, että mikki, kaiuttimet sekä kamera toimivat. Usein tietokoneen oma mikrofoni ei ole kovinkaan hyvälaatuinen, joten erilliseen kuulokemikrofoniin kannattaa panostaa. Etäpalavereissa myös internet-yhteydellä on merkittävä rooli. Huonolla verkkoyhteydellä ei kannata käyttää videokameraa, jotta tiedonsiirtonopeus ei kuormitu entisestään.

Kriisiviestintä

Kriisiviestintä on tehostettua viestintää. Sitä tarvitaan poikkeavassa tilanteessa, joka vaikuttaa ihmisiin, toimintaan tai maineeseen. Kriisiviestinnän tavoitteena on varmistaa ihmisten turvallisuus ja estää lisävahingot sekä välittää oikeaa ja riittävää tietoa sitä tarvitseville.

Seuraavaan luetteloon on koottu ohjeita ja periaatteita organisaation johdolle ja tiedotuksesta vastaaville, jotka pätevät aina, kun kielteinen julkisuus jonkin tapahtuman vuoksi uhkaa organisaation normaalia toimintaa.

  • informoi kaikkia asianosaisia jatkuvasti tapahtumien edetessä
  • pidä oma organisaatio ajan tasalla tapahtumista
  • pidä aloite omissa käsissä; kerro ennen kuin kysytään
  • kanna vastuusi tilanteen hoitamisessa
  • kun puolustaudut syytöksiä vastaan, kuuntele ennen kuin puhut
  • kunnioita yleisöä, älä aliarvioi tai vähättele toista osapuolta, älä vähättele tapahtunutta
  • tunnusta virhe tai laiminlyönti, jos se on selkeä
  • pidä tiedotusvälineet ajan tasalla.
  • Toimiessasi haastateltavana tai lausunnon antajana pysy tosiasioissa; älä vähättele, älä paisuttele äläkä selittele
  • puhu totta – totuus paljastuu lopulta kuitenkin
  • tiedota tasapuolisesti; kunnioita tiedotusvälineiden ja yleisön oikeutta saada tietoa
  • seuraa uutisia, korjaa virheelliset tiedot
  • huolehdi tiedottamisen jatkamisesta tilanteen lauettua

Saavutettavuus viestinnässä

Saavutettavuus viestinnässä, tiedonsaannissa ja palveluissa merkitsee sitä, että käyttäjä voi valita eri tapoja kommunikoida sekä saada tietoa ja palveluja. Julkisten tahojen tai palveluntuottajien tarjoama tieto pitäisi olla saatavilla eri kanavien kautta, kuten sähköisessä ja painetussa muodossa. Sähköisissä palveluissa, kuten verkkopalveluissa on huomioitava, että sisältö on selkeää ja ymmärrettävää ja se on luettavissa ruudunlukuapuvälineillä.

Jotta voidaan puhua esimerkiksi esteettömästä liikkumisesta tai saavutettavista palveluista, kaikkien osatekijöiden pitää olla esteettömiä. Esteetön liikkuminen edellyttää muun muassa sellaisia kävelyteitä, pysäkkialueita, asemarakennuksia, lippuautomaatteja, aikataulunäyttöjä ja liikennevälineitä, joita kaikki voivat käyttää.

Jotta palvelu on kaikille saavutettava, on se saatavilla eri kanavien kautta (kuten puhelin- ja verkkopalvelu sekä kasvokkain tapahtuva asiointi) ja kanavat on toteutettu saavutettavuus huomioiden. Esimerkiksi verkkosivuja voi käyttää ruudunlukuapuvälineillä ja asiakaspalvelupiste sijaitsee esteettömässä rakennuksessa, esteettömien kulkuyhteyksien päässä ja asiakaspalvelussa huomioidaan asianmukaisesti ihmisten moninaisuus.

Tietosuoja eli GDPR-asetus

GDPR tulee sanoista General Data Protection Regulation (yleinen tietosuoja-asetus). Se on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, jota alettiin soveltaa kaikissa EU-maissa keväällä 2018.

Tapahtumissa on yleensä useita henkilöitä, esimerkiksi vapaaehtoisia, joiden henkilötietoja kerätään talteen. Tietosuoja-asetus velvoittaa huolehtimaan tietojen säilytyksestä turvallisesti, ja kertomaan mihin henkilötietoja aiotaan käyttää. Rekisteriin lisätään vain sellaisten henkilöiden tiedot, ketkä ovat antaneet suostumuksensa tietojen käsittelyyn. Rekisterissä oleva ihminen voi myös pyytää tietoja siitä, mitä henkilötietoja hänestä on kerätty ja mitä tarkoitusta varten sekä pyytää poistamaan omat tiedot.

Jos henkilötietoja käsitellään säännöllisesti, kannattaa tapahtumajärjestäjän laatia rekisteriseloste henkilötietojen käsittelystä. Seloste on tarkoitettu sisäiseen käyttöön ja sen avulla tapahtumajärjestäjä voi hahmottaa miten henkilötietoja käsitellään ja onko tietosuojassa vielä puutteita.

Tekijänoikeudet

Tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä. Tällöin muilla ei ole oikeutta käyttää teosta ilman tekijän lupaa. Tekijänoikeus antaa tekijälle mahdollisuuden määrätä teoksensa käytöstä ja myydä sitä eteenpäin. Käytännössä tekijät myyvät käyttöoikeuksia teokseensa korvauksia vastaan. Tekijän moraaliset oikeudet kieltävät muun muassa plagioimasta, väärentämästä tai käyttämästä loukkaavalla tavalla toisen teosta. Ne vaativat myös mainitsemaan tekijän nimen. Tekijänoikeus suojaa vain teoksen muotoa, ei sen asiasisältöä. Toisen teoksesta saa levittää omin sanoin tietoa vaikkapa lehdissä, internetissä, kirjassa tai opetuksessa, mutta tekijä ja lähde ovat toki mainittava hyvän tavan mukaisesti.

Tapahtumien markkinoinnissa kuvat, videot ja musiikki ovat yleisiä tapoja herättää kiinnostusta. Jos materiaali ei ole itse tuotettua, on syytä huolehtia, että tekijänoikeudet ovat kunnossa.

Lisätietoja tekijänoikeuksista Kopioston sivuilla 
Lisätietoja tekijänoikeuksista Teoston sivuilla

Kuvapankit ja kuvanmuokkaus

Kuvatoimisto tai kuvapankki on valokuva-arkisto, joka myy valokuvien käyttöoikeuksia kuvia tarvitseville, kuten aikakauslehtien toimituksille, mainostoimistoille tai verkkosivujen toteuttajille ja julkaisijoille. Myös ilmaisia kuvapankkeja on saatavilla, kuten Pexels, Picjumbo, Pixabay ja Stocksnap.

Julkaistavaan materiaaliin tuotettavat kuvat vaativat aina jonkinlaista muokkausta. Yleensä kuvaa täytyy ainakin rajata, säätää kontrastia, kirkkautta tai väritasapainoa, korjata asentoa tai vääristymiä ja lisätä taiteellisia tehosteita tai muokata kuvan resoluutio julkaisuun sopivaksi. Saatavilla on myös ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia, joilla perusoperaatioiden suorittaminen onnistuu helposti.

Tapahtumamarkkinointi ja flashmobit

Tapahtumamarkkinointi tarkoittaa osallistumista tapahtumaan, tapahtuman sponsorointia tai tapahtuman järjestämistä. Tällöin tarkoituksena on toisen tapahtuman kautta markkinoida omaa tapahtumaa. Tapahtuma voi olla kokonaan virtuaalinen, kuten webinaari, tai sitten perinteinen fyysinen tapahtuma, esimerkiksi messut, tai näiden yhdistelmä, eli hybriditapahtuma.

Jos osallistut johonkin valmiiseen tapahtumaan, kannattaa tapahtuman järjestäjältä pyytää esimerkiksi kävijäprofiili (ikä, sukupuoli, asuinkunta/-alue, kiinnostuksen kohteet), jotta voit varmistaa tapahtumassa käyvien olevan myös sinun kohderyhmääsi. Oman ennakkotapahtuman järjestäminen on hyvää harjoitusta, mutta vaatii paljon resursseja.

Flashmobilla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa joukko ennalta sovittuja ihmisiä julkisella paikalla tekevät yhdessä jotain huomioita herättävää ja odottamatonta. Yleisönä ovat ne ihmiset, jotka silloin sattuvat paikalla olemaan, mutta usein tempaus myös kuvataan ja jaetaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Usein flashmobeihin liittyy laulua tai tanssia.

Flashmob-tapahtumia voi hyödyntää tapahtumamarkkinoinnissa, esimerkiksi esittämällä tulevasta konsertista jonkun kappaleen ja jakamalla yleisölle mainosflyereita tapahtumasta. Flashmobeista laadukkaasti kuvatuista videoista voi myös tulla someilmiöitä, jotka levittävät tietoa tapahtumasta.

Suoratoisto eli striimaus

Suoratoisto eli striimaus on verkon yli jaettavan sisällön katsomista ja kuuntelemista niin, ettei tiedostoa ensiksi tarvitse ladata omalle koneelle tai puhelimelle. Toistettavaa sisältöä ovat joko musiikki, esimerkiksi Spotifyn kautta, tai videot. Videoissa striimauksia tehdään kahdella eri tavalla, joko tallenteena, niin että video on kuvattu jo aikaisemmin, tai sitten livestriiminä, jolloin esitys kuvataan ja lähetetään samanaikaisesti.

Ammattimaisesti toteutetussa suoratoistossa on useita kuvaajia, ohjaaja, äänimies ja teknikoita, jotta kuva ja ääni saadaan hyvälaatuisena vietyä suoratoistopalveluun. Livelähetyksessä ammattimaisuuden tärkeys vain korostuu, sillä pieleen menneitä kohtia ei voida poistaa leikkaamalla. Toisinaan livelähetyksistä tehdään myöhemmin julkaistava kooste, jossa materiaalia on myös editoitu.

Striimauspalvelujen tarjoajilla on usein myös omia alustoja, joilla esityksiä seurataan. Alustalle voidaan myydä lippuja, eli seuraamaan pääsee vain pääsymaksun maksettuaan. Joskus myös halutaan, että yleisö pääsee keskustelemaan esityksestä tai verkostoitumaan, jolloin alustalla on mahdollisuus kirjoittaa chattiin tai sinne on perustettu erillisiä ”huoneita” keskusteluja varten.

Verkossa on myös ohjeita suoratoistolähetyksen tekemisestä itse, yksinkertaisimmillaan striimaaja tarvitsee vain älypuhelimen tai tietokoneen, nettiyhteyden, tunnuksen striimauspalvelun sivulle ja ohjelmiston striimaamiseen. Verkkoyhteyden, niin striimausta lähettäessä kuin katsottaessakin, tulee olla nopea ja vakaa, sillä huono yhteys aiheuttaa pätkimistä. Suoratoistolähetysten yhteydessä kannattaa myös huomioida Teosto, jolla on olemassa muun muassa livestriimauslupa ja pienmedialupa näitä esityksiä varten.

Tapahtumakalenterit ja Menoinfo

Tapahtumakalenterissa kootaan yhteen paikkaan alueen tapahtumat, joko sähköisesti tai esimerkiksi paikallislehden menovinkkeihin. Usein käytössä on molemmat järjestelmät, eli sähköisestä kalenterista poimitaan tietoja myös painettuun versioon, sillä kummallakin on oma käyttäjäkuntansa.

Yleensä tapahtuman tietojen syöttäminen tapahtumakalenteriin on tapahtuman järjestäjän omalla vastuulla, ja tietoja pitäisi muistaa myös päivittää, jos tulee muutoksia. Kalenteriin unohtuneet väärät tai vanhentuneet tiedot voivat pahimmillaan päätyä painettuna lehteen, ja sitä kautta tiedoksi monille, jotka eivät osaa etsiä ajankohtaista tietoa esimerkiksi sosiaalisen median kanavilta.

Toisaalta tapahtumakalenteri on myös loistava paikka tuoda esiin oma tapahtumansa ja saada sille näkyvyyttä uusissa kohdeyleisöissä. Yksi selkeä paikka, jossa paikkakunnan tapahtumien tiedot ilmoitetaan kattavasti kannustaa myös yleisöä pitämään tarkasti silmällä kalenteria ja etsimään sieltä ensimmäisenä tietoa, kun etsitään esimerkiksi sopivaa illanviettotapaa.

Lahdessa kehitetty valtakunnallinen tapahtumakalenteri Menoinfo.fi on suositeltavin tapahtumakalenteri Lahdessa. Etelä-Suomen Sanomien tarjoamaan palveluun voi ilmoittaa ilmaiseksi omat tapahtumansa. Eri tapahtumakategorioita ovat muun muassa messut, musiikki, näyttelyt sekä teatteriesitykset. Verkkopalvelussa näkyvät kaikki sinne hyväksytysti ilmoitetut Päijät-Hämeen alueen tapahtumat, ja osa niistä poimitaan myös Etelä-Suomen Sanomien printtilehteen. Oman tapahtumansa voi ilmoittaa osoitteessa:ilmoitatapahtuma.menoinfo.fi/form/ess ja tapahtumakalenteria voi selata osoitteessa: ess.menoinfo.fi.

Yleisölle avoimien ja kaikkien selailtavissa olevien tapahtumakalenterien rinnalla on myös niin sanottuja ammattilaiskalentereita, joita käytetään esimerkiksi tiedonsiirrossa kyseisen tapahtumapaikkakunnan viranomaisten ja tapahtuma-alan toimijoiden kesken. Kalenterit ja niissä olevat tapahtumat eivät ole julkisia, vaan enemmänkin työkalu tapahtumatilanteen tarkkailuun.

Myös Lahden kaupungilla on oma ammattilaiskalenterinsa, jota päivittävät kaupungin tapahtumapalvelut yhdessä Visit Lahden kanssa.  Lahden tapahtumatilanteesta voi kysyä tapahtumapalveluilta.

Markkinointikanavat

Printtimainonta ja paikallislehdet

Paikallislehdissä mainostaminen on perinteinen tapa saavuttaa etenkin iäkkäämpi yleisö, joka ei ole esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tilattavan lehden lisäksi mainostilaa kannattaa ostaa myös ilmaisjakelulehdestä, näin tavoitat enemmän ihmisiä. Mainospaikan hinta vaihtelee satasista useampaan tuhanteen euroon riippuen mainoksen koosta ja sijainnista lehdessä. Mainoksen voi tehdä joko itse sopivalla ohjelmistolla tai tilata mainoksen valmistus lehdestä varauksen yhteydessä tai tilata mainos valmiina graafikolta tai muulta alan ammattilaiselta.

Lahdessa tilattava paikallislehti on Etelä-Suomen Sanomat ja ilmaisjakelulehtiä ovat mm. Uusi Lahti ja Omalähiö. Etelä-Suomen Sanomien kokonaislukijamäärä on yli 80 000 ja levikkialueena Lahden markkina-alue. Uusi-Lahtea jaetaan Lahdessa ja Hollolassa ja se tavoittaa lähes 50 000 lukijaa.

Kaupunkinäkyvyyttä voi lisätä myös pienillä kustannuksilla painattamalla julisteita, flyereita ja tarroja, joita voi käydä jakamassa ja kiinnittämässä niille osoitetuille paikoille. Muista käydä poistamassa julisteet tapahtuman jälkeen, jotta ilmoitustaululle saadaan tilaa uusille tapahtumille.

Radiot ja televisiomainonta

Kaupallisissa radioissa mainostaminen sopii useimmille tapahtumille, jotka haluavat tavoittaa etenkin aikuisväestöä. Suomalaiset kuuntelevat radiota keskimäärin kolme tuntia päivässä. Lahden paikallisradio Radio Voima tavoittaa viikossa noin 22 000 kuuntelijaa.

Yle Lahti on Radio Suomen paikallisradio, ja Ylen paikallistoimitukselle voi lähettää juttuvinkkejä omasta tapahtumasta.

Vuonna 2019 televisiota katsottiin keskimäärin 2 tuntia 42 minuuttia päivittäin. Ajasta ja paikasta riippumattomat tavat kuluttaa TV-sisältöä kasvattavat kokonaiskulutusta etenkin nuorten parissa. Televisiomainoksen hinta riippuu mainoksen kestosta, toistuvuudesta ja kellonajasta, milloin se esitetään. Päijät-Hämeen alueella televisioaikaa voi ostaa esimerkiksi MTV Spotin tai Nelonen Median myyntikanavista.

Ulkomainonta Lahdessa

Kaupunkinäkyvyyttä Lahden alueella voi tehostaa monella eri tavalla. Isot taulut niin sähköisessä kuin tulostemuodossakin huomataan varmasti. Lisäksi paikallisia julkisen liikenteen käyttäjiä voi tavoittaa bussipysäkeillä olevilla julisteilla sekä bussien sisällä mainostamalla. Jos tapahtuma on Lahden keskustassa, Aleksanterinkadun ilmeen voi muuttaa viireillä oman tapahtuman näköiseksi. Tutustu eri vaihtoehtoihin ja ole yhteydessä näkyvyyspaikan hallinnoijaan hintojen ja lisätietojen saamiseksi.

Tienvarsitaulut

Sisääntuloteiden varsilla sijaitsevat kaksi taulupaikkaa vuokrataan pääsääntöisesti tapahtumaviikoksi ja tapahtumaa edeltäväksi viikoksi. Paikat varataan Visit Lahden sivuilta ja taulujen valmistuksesta vastaa Laatu Invest Ky. Lisätietoja Visit Lahden sivuilla.

Aleksanterinkadun viiripaikat

Lahden pääkadun molemmin puolin lyhtypylväissä on yhteensä 88 viiripaikkaa, joihin käyttäjä voi teettää ja asennuttaa viirit haluamastaan yrityksestä. Viiripaikat varataan Lahden kaupunkiympäristön palvelualueelta hakemalla lupa alueen tilapäiseen käyttöön. Käyttölupaa haetaan sähköisesti Lahden asiointipalvelusta. Lisätietoja Lahden kaupungin sivuilla.

Nauhabanderollit

Eri puolilla kaupunkia sijaitsevia banderollipaikkoja on yhteensä 4 kappaletta, joihin voi teettää ja asennuttaa mainoksia. Banderollipaikat varataan Lahden kaupunkiympäristön palvelualueelta varaamalla alue tilapäiseen käyttöön. Käyttölupaa haetaan sähköisesti Lahden asiointipalvelusta. Banderollit voi teettää haluamassaan paikassa. Lisätietoja Lahden kaupungin sivuilla.

Seinäbanderollit

LiikkuvaMedian hallinnoimat kaksi 45 neliön seinäbanderollipaikkaa, jotka tavoittavat yksinoikeudella jopa 30 000 silmäparia vuorokaudessa. Toinen paikoista on varattu erityisesti kaupungin tapahtumille. Hintaan kuuluu mediapaikka, mainoskangas sekä kankaan asennus ja poisto. Lisätietoja LiikkuvaMedian sivuilla.

LED-näytöt

LHS-Media Oy: Neljän eri näyttötaulun ohi ajaa noin 90 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

PelicansMedia: Kahden näyttötaulun ohi ajaa yli 22 000 autokuntaa vuorokaudessa.

Valotaulu.fi: Renkomäen mainosnäytöt tavoittavat 25 000 mahdollista asiakasta päivittäin.

Renkoled:  2-puoleinen led-mainostaulu sijaitsee Lahden vilkkaimmalla sisääntuloväylällä Uudenmaankadun varressa Renkomäessä.

Meks: Big One -ulkonäytöt Saimaankadulla, Tähtitorninkadulla ja Kivistönmäellä.

Kaupunkinäkyvyysratkaisut

Harjula Mainos: Cityvalomainokset (15 valomainostaulua kaupungin keskustassa), kaupunkisuurtaulut katujen varsilla (lukuun ottamatta ydinkeskustaa), lähiöpysäkkien mainostaulut kaupungin lähiöalueilla ja mainospilarit.

JC Decaux: Perinteistä ja digimainontaa keskustassa ja lähiöissä, mm. diginäytöt ja bussipysäkkimainokset.

Clear Channel: Mukana mm. Kauppakeskus Trion sisällä olevat mainosnäytöt sekä kadunvarsimainontaa.

Bussimainos.com: Bussimainontaa sekä bussin sisällä (istuinselustat) että ulkona (kyljet ja perä) Lahden seudun liikenteen paikallisbusseissa.

Liikenneasemamedia: Tankkaajille suunnatut näytöt Nesteen ja Teboilin liikenneasemilla.

LiikkuvaMedia: Seinäbanderollipaikat, joista toinen on varattu erityisesti kaupungin tapahtumille. Lisäksi diginäyttöjä ja muita kaupunkinäkyvyyspaikkoja.

Sosiaalinen media

#lahti #visitlahti #lahtitapahtumat

Sosiaalisessa mediassa mainostaminen ja viestiminen tavoittaa laajan määrän yleisöä, jos kohderyhmä on valittu oikein. Käytä huomiota herättäviä kuvia, osuvia sanoja ja valitse hyvin kertovat ja kuvaavat aihetunnisteet eli hastagit. Suunnittele julkaisujen aikataulu maltillisesti, ettei niitä ole liikaa, jolloin aiheeseen kyllästyy, tai liian vähän, jolloin tietoa ei saa tarpeeksi. Yritä saada ihmiset jakamaan julkaisua, kehitä kilpailuja ja osallista!
Sosiaalisen median suosituimpia kanavia ovat Facebook, Twitter, Instagram ja Youtube.

Facebook on Suomen suosituin sosiaalisen median kanava ja sen käyttöä voidaan pitää välttämättömänä. Facebookissa omaa tapahtumaa on helppo mainostaa etenkin omalle kohderyhmälle, esimerkiksi luomalla oma tapahtumasivu. Sivun kautta pystyy jakamaan tietoa ja katsomaan, ketkä ovat kiinnostuneita tapahtumasta. Tapahtumalle voi ostaa myös maksullista mainosta tarvittaessa. Maksullinen mainonta toimii samoin kuin muukin mainonta Facebookissa. Tällöin tapahtumajulkaisu näkyy itse valitulle kohdealueelle ja ryhmälle tietyn aikaa. Mainontaan kannattaa lisätä myös kehotus julkaisun jakamiseen.

Twitter on Facebookin jälkeen merkittävin sosiaalinen media Suomessa. Se on samaan tapaan tehokas ja helppo media jakaa tietoa tapahtumasta. Erona Facebookiin on se, että Twitterissä ei voi tehdä omaa tapahtumasivua. Twitterissä teksti täytyy saada mahdutettua pienempään tilaan ja siellä voi käyttää hashtageja tehokkaammin. Hyvät hashtagit ovat sellaisia, joita oma kohderyhmä käyttää ja seuraa. Tämä takaa julkaisulle paremman näkyvyyden halutun kohderyhmän keskuudessa.

Instagramin toiminta perustuu kuvien jakamiseen. Instagramin käyttäjät seuraavat paljon organisaatioiden julkaisuja. Sen takia useat organisaatiot käyttävät sitä mielellään. Tässä alustassa voi mainostaa omaa tapahtumaa esimerkiksi jakamalla ennakkokuvia alueen rakennusvaiheesta tai aikaisemman vuoden tunnelmakuvia. Hashtagit kannattaa valita siten, että ne kertovat jotain kuvasta ja ovat sopivia organisaatiolle. Niin kuin Twitterissäkin, myös Instagramissa hashtagien kuuluisi olla myös sellaisia, joista oman kohderyhmän edustajat olisivat kiinnostuneita.

YouTubesta on viime vuosina kasvanut laajasti hyödynnetty markkinakanava. Palvelulla on kuukaudessa 1.9 miljardia aktiivista käyttäjää ja keskimääräinen mobiili-istunto YouTubessa kestää yli 40 minuuttia. YouTube-mainonnan kohdistaminen on tehokasta verrattuna tv-mainontaan. YouTubessa videosi voidaan suunnata käyttäjän kiinnostuksen kohteiden mukaan, mutta myös käyttäjän sijainnin, iän tai näiden yhdistelmien mukaan. Videomainoksia voidaan myös kohdistaa esimerkiksi YouTube-kanavan tai jopa yksittäisen videon yhteyteen.

Verkkosivut

Verkkosivut ovat yksi keskeinen osa markkinointia ja verkkoläsnäoloa. Sivujen tulee olla selkeät, informatiiviset ja ajan tasalla. Sivujen sisällöt kannattaa optimoida hakukoneystävällisiksi niin, että sivu nousee mahdollisimman ylös hakutuloksissa. Verkkosivujen tekoon löytyy useita ilmaisia alustoja, kuten WordPress ja Kotisivukone.